Näyttelyt nyt

4.11.2021–28.4.2022

ROHKEASTI REISSUUN – Hiekan taidemuseo 90 vuotta

Rohkeasti reissuun -näyttely juhlistaa kahta Tampereen 90 vuotta täyttävää museota Hiekan taidemuseota ja Tampereen taidemuseota, jotka molemmat avattiin marraskuussa 1931. Kustaa Hiekka lahjoitti nimeään kantavalle museolle sen kokoelmat ja arkkitehti Oiva Viljasen suunnitteleman rakennuksen, joka valmistui 1928, Tampereen ensimmäisenä museokäyttöön suunniteltuna rakennuksena. Hiekan taidemuseo on nykyään Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva yksityinen taidemuseo.

Tampereen Taideyhdistys ry perusti 1931 Tampereen taidemuseon, joka siirtyi Taideyhdistykseltä Tampereen kaupungin omistukseen 1985. Kaupungin taidemuseo on toiminut koko olemassaolonsa ajan C. L. Engelin suunnittelemassa, 1838 valmistuneessa viljamakasiinirakennuksessa Amurin kaupunginosassa, muutaman sadan metrin päässä Hiekan taidemuseosta.

90-vuotisjuhlanäyttely on järjestetty yhdessä Tampereen taidemuseon ja Tampereen Taiteilijaseuran kanssa. Näyttely on koottu on Tampereen Taiteilijaseuraan kuuluneiden taiteilijoiden matkoihin liittyvistä teoksista 1900-luvun alkupuoliskolta. Kautta aikojen kuvataiteilijat ovat hakeneet oppia ja inspiraatiota ulkomailta ja rikastuttaneet siten oman maansa taide-elämää. Suomalaisille taiteilijoille ulkomaille suuntautuneet matkat merkitsivät vapautumista Suomen pienistä taidepiireistä, jolloin heidän elämänkäsityksensä ja taidenäkemyksensä avartuivat.

Taidemaalari Gabriel Engberg oli 1900-luvun alussa yksi ensimmäisistä pirkanmaalaisista taiteilijoista, jotka lähtivät ulkomaille oppimaan uutta. Hänen jälkeensä usea alueella toimiva taiteilija kävi apurahan turvin hakemassa uralleen suuntaa eurooppalaisista taidekeskuksista. Uusiin taidesuuntauksiin tutustuminen näkyi heidän teoksissaan entistä rohkeampana värinkäyttönä sekä vapautuneisuutena maalaustavassa ja aiheen valinnassa.

Minne sitten matkattiin oppia ja inspiraatiota hakemaan? Pariisi oli ehdoton suosikki, mutta 1900-luvun alussa taiteilijoita alkoi kiehtoa myös Italia ja sen ainutlaatuiset maisemat, antiikin monumentit ja renessanssin taide, joita oli nähtävissä Venetsiassa, Firenzessä ja Roomassa. Italiaan ei menty niinkään opiskelemaan, vaan inspiroitumaan maan ainutlaatuisista maisemista ja ihmeellisestä valosta; Pariisi sen sijaan oli opiskelua varten. Huippukausi pirkanmaalaisten taiteilijoiden Italian-matkailussa koitti 1900-luvun alussa, jolloin Firenzessä asuivat ja opiskelivat muun muassa Gabriel Engberg ja Emil Danielsson.

Taidekoulutuksen kannalta Ranskan valtion taideakatemia École des Beaux-Arts oli vain harvojen ulottuvilla. Suurimmalle osalle ainoa mahdollisuus taidekoulutukseen olivat yksityiset akatemiat, joista suomalaisten suosikkeja 1900-luvun taiteessa olivat Académie Colarossi, Académie Julian ja Académie de la Grande Chaumière. Pirkanmaalaisista niissä opiskelivat muun muassa Lennu Juvela, Hilja Tolvanen ja Aili Elfsbacka.

Académie Moderne, jossa opetti muun muassa kubismin mestari Fernand Léger, muotoutui suomalaisille erityisen tärkeäksi opinahjoksi, sillä usea taiteilija oppi siellä lujan, rakenteellisen sommittelun ja pelkistämisen periaatteet. Tamperelaisista siellä opiskelivat Martta Helminen 1910-luvulla, Allan Salo 1920-luvulla ja Tauno Hämeranta 1950-luvun alussa. Hämerannan maalauksiin ranskalaisella koulutuksella oli käänteentekevä vaikutus.

Académie André Lhote puolestaan tutustutti tamperelaisia kuvataiteilijoita rakenteelliseen modernismiin 1940-luvun lopulta alkaen. Koulu tunnettiin modernistisista opetusmetodeistaan, joita pidettiin merkittävänä kubisoivan muotokäsityksen leviämisen kannalta kaikkialle Eurooppaan ja sen ulkopuolellekin. 1920-luvun puolivälistä lähtien siellä kävi oppia hakemassa lähes neljäkymmentä suomalaista kuvataiteilijaa. Tamperelaisista siellä opiskelivat Matti Petäjä, Erkki Kulovesi ja Anna Järvinen.

Opintomatkojen rahoitukseen tarvittiin apua. Suomen Taideyhdistyksen dukaattipalkinnot ja apurahat olivat jo 1800-luvun puolivälistä alkaen auttaneet taiteilijoita pääsemään ulkomaisten opintojen pariin. Alfred Kordelinin säätiö jakoi ensimmäiset apurahat huhtikuussa 1920 ja niillä on ollut suuri merkitys kansainvälisten virtausten välittämisessä Suomeen.

Tamperelaisten taiteilijoiden kannalta Tampereen kaupunki oli ratkaiseva tekijä, sillä se alkoi vuodesta 1948 lähtien myöntää ulkomaanmatka-apurahoja omille ammattikuvataiteilijoilleen. Näiden apurahojen turvin matkaan pääsivät muun muassa Toimi Laaksonen, Armas Raunio, Matti Petäjä, Aili Elfsbacka ja Tauno Hämeranta. Myös Tampereen Taiteilijaseuran naisjaosto (nykyisin Tampereen Saskiat ry.) alkoi jakaa matka-apurahoja seuran taiteilijoille vuodesta 1955 alkaen.

Hiekan taidemuseo, Tampereen taidemuseo ja Tampereen Taiteilijaseura aloittivat vuonna 1997 näyttely-yhteistyön, jonka puitteissa yleisölle on tähän mennessä esitelty yhdeksän Tampereen Taiteilijaseuran jäsentä: Gabriel Engberg (1872–1953), Tauno Hämeranta (1910–1987), Erkki Kulovesi (1895–1971), Martta Helminen (1890–1983), Allan Salo (1901–1978), Kaarlo Enqvist-Atra (1879–1961), Armas Raunio (1911–1994), Kaarlo Vuori (1863–1914) ja Sisko Petäjä (1917–1980).

> Perusnäyttely