Kustaa Hiekka

Kustaa Hiekka syntyi Laitilassa, Seppälän kylässä 12.10.1855. Elokuussa 1870 hän lähti kultasepän oppiin Uuteenkaupunkiin, jossa hän sai kisällinkirjansa viiden vuoden kuluttua.

“1875 läksin höyrylaivalla Uudestakaupungista Turkuun Helsinkiin ja Pietariin, sieltä Viipuriin jossa olin työssä 2 kuukautta sen jälkeen jatkoin ammattiani Pietarissa. 1876 Helsingin näyttelyssä juoksin 3 p että sain nähdä keisarit Aleks. II ja III.”

“1878 aloin kultaseppämestariksi ja kelloseppätehtailijaksi Porissa.”

“14.6.1878 läksin Tampereelta Pariisiin Maailmannäyttelyyn ja olin siellä neljättä viikkoa, sieltä Havren Kööpenhaminan Göteborgin ja kanavatietä Tukholmaan. Tukholmasta tulin Turkuun ja menin töihin kultaseppä Petterssonille, jossa tein mestarinäytteeni ja sain mestarikirjan Turussa.”

Tampereelle Hiekka saapui vuonna 1879 mestariksi kultasepän lesken Henrika Karolina Areniuksen (1834–1919) liikkeeseen. Hiekka ja Arenius avioituivat pian. Avioliitto jäi lapsettomaksi.

Kustaa Hiekka kuoli 81-vuotiaana vuonna 1937. Hänet haudattiin Tampereelle, Kalevankankaan hautausmaalle.

Jalometalliteollisuuden perustaja

Vuonna 1898 Hiekka perusti Suomen Kultaseppä Osakeyhtiön. Siihen liitettiin Hiekan liikkeen lisäksi helsinkiläiset Karl Hägglundin ja Wilhelm Petterssonin kultasepänliikkeet. Kulta- ja hopeatavarain valmistus laajeni käsityön asteelta teollisuudeksi. Kustaa Hiekkaa voidaankin pitää Suomen jalometalliteollisuuden perustajana. Hänen varallisuutensa kasvoi huolellisen harkinnan, johtajakyvyn ja hyvien liikemiestaitojen ansiosta. Suurimman osan omaisuudestaan hän hankki kiinteistöillä.

Hiekka oli aktiivinen myös muun muassa yhdistystoiminnassa sekä kunnallispolitiikassa. Hän kuului Tampereen kaupunginvaltuustoon 32 vuoden ajan ja oli useiden pankkien hallituksen jäsen. Hiekka oli perustamassa Tampereelle Suomalaista Klubia ja vaikutti useissa eri seuroissa ja yhdistyksissä, kuten puheenjohtajana Tampereen Käsityö- ja Tehdasyhdistyksessä.

Museon perustaja

Kustaa Hiekan kansatieteellinen harrastus lähti hänen vakkasuomalaisesta syntymäympäristöstään, jossa elämä liikkui vanhoillisena perinnäistietojen ja muisteloiden kyllästämänä. Hiekka keräsi kansatieteellistä aineistoa, jonka hän lahjoitti Tampereen ensimmäiselle museolle Hämeen museolle, jota oli itsekin mukana perustamassa ja kuului museon hallitukseen. Näsilinnassa (Milavida) toiminut museo perustettiin vuonna 1904 ja avattiin yleisölle 1908.

1920-luvulla Kustaa Hiekka alkoi suunnitella oman museon perustamista; hän halusi keräämänsä taidekokoelman jäävän yhtenäiseksi ja osaltaan myös sivistää nuorta Suomen kansaa. Hiekka rakennutti tätä varten museorakennuksen, jonka piirsi arkkitehti Oiva Viljanen. Tyyliltään uusklassisistinen rakennus valmistui vuonna 1928. Hiekka myös asui talossa kuolemaansa saakka.

Yleisölle vuonna 1931 avatun kotimuseon monipuoliset kokoelmat koostuvat pääasiassa suomalaisesta taiteesta 1850-luvulta nykyaikaan sekä ulkomaisesta taiteesta ajalta 1630–1910. Lisäksi kokoelmissa on monenlaista esineistöä, kuten hopeaa, huonekaluja ja etnografisia esineitä. Hiekka toi myös lukuisilta matkoiltaan tuomisia kokoelmiinsa, muun muassa maailmanympärimatkaltaan, jonka hän teki 1907–08.