in English på svenska auf Deutsch en français ???
Hiekan taidemuseo

NÄYTTELYT » Menneet



31.3.2016 - 22.12.2016 (31.1.2017)

PIERRE DESCARGUES

Yves Klein ja 160 g kultaa

Näyttely esittelee ranskalaisen kuvataidekriitikon ja valokuvaajan Pierre Descarguesin (1925-2012) valokuvia taiteilija Yves Kleinistä ja erityisesti Kleinin ”Aineettoman kuvallisen herkkyyden vyöhykkeen luovutusseremoniasta” 10.2.1962. Klein teki luovutusseremonioita vuosina 1959-1962 kaiken kaikkiaan yhdeksän kertaa, ja tämä oli niistä viimeinen. Näyttelyä täydentää Pierre Descarguesin kirjoittama kertomus tapahtumasta.

Yves Kleinin seremonian peruselementit olivat ilma, vesi, tuli ja kulta. Seremoniaan osallistuivat taiteilijan lisäksi aineettoman taideteoksen hankkija, taiteiden virallinen valvoja ja todistaja. Seremoniassa Klein palauttaa kullan takaisin luontoon heittämällä sen Seine-jokeen ja lopussa aineettoman taideteoksen hankkija pääsee osalliseksi aineettoman kuvallisen herkkyyden vyöhykkeestä. Tapahtuma liittyy Yves Kleinin tyhjyysesityksiin, joita olivat mm. ”Tyhjyyden näyttely” Iris Clertin galleriassa Pariisissa 1958 ja ”Hyppy tyhjyyteen”, jonka Klein julkaisi Pariisissa avantgardefestivaaleilla marraskuussa 1960.

Näyttely on koottu pääasiallisesti Hiekan taidemuseon omista kokoelmista. Museo sai 1990-luvulla Pierre ja Catherine Descarguesilta lahjoituksen, joka käsittää Pierre Descarguesin isän Etienne Descarguesin akvarelleja ja valokuvia. Tällä vuosikymmenellä lahjoitus sai jatkoa Pierre Descarguesin valokuvista, kirjoista, puolisonsa Catherinen taideteoksista ja kirjoista sekä heidän poikansa Olivierin valokuvista.

Yves Klein Pierre Descarguesin valokuvaamana

© Yves Klein, ADAGP, Paris / KUVASTO, Helsinki, 2016
© Pierre Descargues, ADAGP, Paris / KUVASTO, Helsinki, 2016



8.10.2015 - 20.12.2015 (17.1.2016)

TARU SYRJÄNEN

Löytöretki - Lasiteoksia

Näyttely on kattava läpileikkaus vuonna 1953 syntyneen tamperelaisen lasitaiteilijan ja muotoilijan Taru Syrjäsen monipuolisesta lasituotannosta. Näyttelyn nimi Löytöretki viittaa paitsi tutustumismatkaan taiteilijan tuotantoon myös teosten esillepanoon museossa: uniikit lasiteokset on sijoitettu eri saleihin museon omien kokoelmien lomaan antaen katsojalle tilaisuuden etsiä ja löytää.

Taru Syrjänen aloitti kuvataiteen opiskelun Kankaanpään taidekoulussa vuonna 1972. Vähitellen materiaaliksi valikoitui lasi. Vuonna 1983 hän jatkoi opintojaan West Surrey College of Art and Designissa, joka oli pitkään Iso-Britannian johtava taideoppilaitos. Ensimmäiset suunnittelutyönsä Syrjänen teki Humppilan lasitehtaalle vuonna 1981. Hän työskenteli myös freelance-suunnittelijana Nuutajärven lasitehtaalla ja Iittalan lasitehtaan vakituisena muotoilijana.

Vuodesta 1995 Taru Syrjänen on työskennellyt omassa lasistudiossaan Tampereella itsenäisenä taiteilijana. Hänellä on ollut paljon yksityis- ja ryhmänäyttelyitä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Syrjänen suunnittelee lasiteoksensa työhuoneellaan ja tekee siellä myös monet jälkikäsittelytyöt. Hänen teostensa lasinpuhallustyön tekivät pitkään Nuutajärven legendaariset lasinpuhaltajamestarit, kunnes keväällä 2014 Nuutajärven lasitehdas lopetettiin ja tuotanto siirrettiin Iittalaan. Nykyään Syrjäsen teokset puhalletaan pääosin Riihimäellä, Iittalan lasitehtaan entisen puhaltajan Kari Alakosken lasihytissä.

Taru Syrjäsen lasiteos Elokuun lumo

Taru Syrjänen: Elokuun lumo, 2015.



19.2. - 30.8.2015

KAARLO VUORI

Maalauksia

Näyttely esittelee suomalaisen taidemaalarin, kuvittajan ja piirustuksenopettajan Kaarlo Vuoren (s. 1863 Ruovesi, k. 1914 Runni, Iisalmi) maalauksia. Vuori oli ensimmäinen ammattitaiteilija 1890-luvun Tampereella.

Kaarlo Vuori kuului muoto- ja henkilömaalarina aikakautensa parhaimpiin. Etenkin piirtäminen on hänen vahvuutensa - hän tulikin vahvistaneeksi merkittävästi piirustuksen asemaa kuvataiteellisen työn perustana. Henkilö- ja muotokuvien lisäksi Vuori teki realistisia maisemakuvauksia. Hän myös harrasti ahkerasti valokuvausta ja käyttikin usein valokuviaan mallina maalauksilleen.

Kaarlo Vuori aloitti vuonna 1883 lääkärin opinnot Helsingin yliopistossa, mutta kolmen vuoden opiskelun jälkeen hän muutti suunnitelmiaan ja siirtyi opiskelemaan Yliopiston piirustussaliin ja Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun. Vuori teki myös kaksi opintomatkaa Pariisiin.

Vuosina 1898 - 1904 Kaarlo Vuori työskenteli opettajana ja johtajana Turun piirustuskoulussa, minkä jälkeen hän siirtyi Tampereelle muotokuvamaalariksi ja opettajaksi Roineen Käsityö- ja taideteollisuuskouluun. Vuori oli aviossa näyttelijän, Tampereen Työväen Teatterin johtajan Tilda Vuoren kanssa vuodesta 1900 kuolemaansa asti. Pariskunnalle syntyi poika Veijo vuonna 1903.

Hiekan taidemuseon näyttely on järjestetty yhteistyössä Tampereen taidemuseo - Pirkanmaan aluetaidemuseon ja Tampereen Taiteilijaseura ry:n kanssa.

Lisää tietoa Kaarlo Vuoresta on historian tutkija, FM Tuula Rantasen ylläpitämällä sivustolla www.kaarlovuori.com.

Kaarlo Vuoren maalaus Marjatytöt Ruovedellä

Kaarlo Vuori: Marjatytöt Ruovedellä, 1893, öljy kankaalle, 84 x 64 cm.



15.1. - 30.12.2014

KURIOSITEETTIKABINETTI

Hiekan taidemuseon kokoelmien kummajaisia ja erikoisuuksia

Hiekan taidemuseon perustaja, kultaseppä Kustaa Hiekka suhtautui maailmaan avoimesti ja uteliaasti. Kuvataiteen lisäksi hän keräsi kokoelmiinsa mm. hopea- ja tinaesineitä, huonekaluja, kansatieteellistä esineistöä, postimerkkejä, rahoja ja mitaleita - oikeastaan kaikkea mahdollista. Lukuisilta ulkomaanmatkoiltaan Hiekka toi runsaasti erilaisia esineitä ja matkamuistoja. Museon monipuolisista kokoelmista on koottu mielenkiintoinen joukko esineitä, saharauskun kuonoista samurai-miekkoihin, joita Hiekan taidemuseo esittelee nyt kuriositeettinäyttelyn muodossa. Näistä esineistä suuri osa on vuosikymmenten ajan levännyt museon varastossa. Näyttelyn nuorimmatkin esineet ovat noin sata vuotta vanhoja.

Nykyaikaisen museon juuret ovat renessanssin ajalla 1500-luvulla, jolloin syntyivät kuriositeettikabinetit. Kuriositeettikabinetit olivat ensyklopedisia kokoelmia, jotka muodostuivat esineistä, joiden luokituksia ei vielä renessanssin ajan Euroopassa oltu määritelty. Nykyaikaisen terminologian mukaan esineitä oli niin luonnonhistorian, geologian, etnografian kuin arkeaologiankin puolelta, lisäksi myös uskonnollisia tai historiallisia reliikkejä sekä taidetta ja antiikkia. Kuriositeettikabinetin ajateltiin olevan mikrokosmos tai maailman näyttämö ja myös muistojen näyttämö. Lähinnä vain ylimmillä yhteiskuntaluokilla oli mahdollisuuksia tällaisiin kuriositeettikabinetteihin (Kunstkammer). Hallitsijoiden ja aristokraattien kuuluisimpien ja parhaiten dokumentoitujen kabinettien lisäksi kauppiaiden ja varhaisten tiedeammattilaisten keräämät kuriositeetit muodostivat kokoelmia, jotka olivat museoiden esiasteita.

Kuriositeettikabinettien merkitys väheni kirjapainotaidon tehostaessa tiedonlevitystä ja kun tietämys maailmasta alkoi merkittävästi lisääntyä löytöretkien ja tieteen edistymisen myötä. 1500-luvulta alkaen myös yliopistot ryhtyivät keräämään tieteellisiä ja opetuksellisia näytteitä. Lisäksi syntyivät henkilöhistoriallisista esineistä, muotokuvista, rahoista ja sotavarusteista muodostuneet historialliset kokoelmat. 1600-luvulla sana "museo" levisi yleiseen käyttöön.

Hiekan taidemuseon kuriositeettikaappi Japanilainen, pääkallon muotoinen tupakkarasia



30.5. - 22.12.2013

ETIENNE DESCARGUES: Maisemia - Paysages

Hiekan taidemuseo järjestää kesällä 2013 alkavan näyttelyn ranskalaisen Etienne Descarguesin teoksista. Näyttelyssä on esillä akvarelleja ja valokuvia 1800-luvun lopulta 1930-luvulle. Museon kokoelmiin kuuluu 17 Descarguesin teosta, lisäksi museo on lainannut teoksia näyttelyyn taiteilijan pojanpojanpojalta Alexandre Descarguesilta.

Lakimies, piktorialistinen valokuvaaja ja akvarellisti Etienne Descargues (1876-1967) oli kotoisin Etelä-Ranskasta Agenista. Jo nuorena hän kiinnostui sekä valokuvauksesta että akvarellien maalaamisesta. Descargues kuvasi Lot- ja Garonne-jokien laaksoja, Agenin maaseutua, läheisiään sekä itseään. Hän ei hakeutunut muiden harrastajavalokuvaajien tapaan ajalle tyypillisiin valokuvausseuroihin, vaan oli enemmän kiinnostunut taidemaalarien seurasta ja piti heitä "oikeina taiteilijoina". Etienne Descargues muutti nuorena Pariisiin opiskelemaan lakia ja asui kaupungissa koko loppuikänsä. Monet vuosisadan alun taiteilijat kuuluivat hänen tuttavapiiriinsä.

Etienne Descargues on maalannut satoja akvarelleja, jotka henkivät 1900-luvun alun Ranskaa parhaimmillaan. Hänen töitään on mm. Sceaux'n, Agenin ja Rennesin museoissa Ranskassa sekä Hiekan taidemuseossa Tampereella. Hänen valokuviaan ja akvarellejaan on myös lukuisissa yksityiskokoelmissa ympäri maailmaa. Ranskan kansalliskirjasto on ostanut kokoelmiinsa Etienne Descarguesin valokuvat.

Musiikista kiinnostunut Descargues soitti selloa paitsi ystäviensä kanssa pystyttämässään kamariorkesterissa myös vaimonsa Alicen kanssa. Alice Descargues oli maineikkaan ranskalaisen pianistin ja pedagogin Alfred Cortot'n (1877-1962) oppilas.

Syksyllä 2013 Hiekan taidemuseossa järjestetään ranskalaisen musiikin konsertteja yhteistyössä Tampereen konservatorion kanssa.

Etienne Descargues -näyttelyesite (pdf) »

Etienne Descargues'n maisema-akvarelli

Etienne Descarguesin maalaama maisema-akvarelli, 17 x 24 cm.
Hiekan taidemuseo.


2.10. - 22.12.2013

Anna Alapuron teos "Ikkuna pohjoiseen" (2010)

Ikkunasta näkyy Näsijärvi syksyisenä, tuulisena päivänä. Suunta on pohjoiseen, jossa Näsijärvi oikeastikin on.

Kuvataiteilija Anna Alapuron (s.1953) teoksen Ikkuna pohjoiseen (2010, sekatekniikka) näkymä on kuvattu Näsilinnan ylimmän kerroksen soikeasta ikkunasta. Näsilinna on yli sata vuotta vanha uusbarokkinen rakennus korkealla Näsinkukkulalla. Maisema järvelle on pysynyt samana, vain vuodenajat vaihtuvat ja puut kasvavat. Rakennuttaja Peter von Nottbeckin (1858-1899) perhe ei ehtinyt koskaan asua alun perin Milavidaksi nimetyssä rakennuksessa. Sisällissodan aikana vuonna 1918 rakennuksessa käytiin ratkaisevia taisteluja. Tamperelaisille Näsilinna on merkinnyt tärkeää käynti-paikkaa: se toimi 90 vuoden ajan (1908-1998) Hämeen museona, Tampereen ensimmäisenä museona.

Kultaseppä, teollisuusneuvos Kustaa Hiekka (1855-1937) oli yksi Hämeen museon perustajista ja kuului museon johtokuntaan sen perustamisesta kuolemaansa saakka. Anna Alapuron kuvaama näkymä ikkunasta on nyt sijoitettu vuonna 1931 perustettuun Hiekan taidemuseoon, joka on ensimmäinen museoksi rakennettu rakennus Tampereella. Rakennuksessa on myös asuntoja. Kustaa Hiekka ehti asua perustamassaan museo-rakennuksessa yhdeksän vuotta. Anna Alapuron teoksen näkymä on sijoitettu näyttelytilaan siten, että "ikkuna" on kohti pohjoista, kuten Midavidassa.

www.annaalapuro.com


10.1. - 28.2.2013
RAKKAUDESTA TAITEESEEN - kuvataidetta mesenaattien kokoelmista

Kultakauden taidetta Emil Aaltosen museon, Hiekan taidemuseon, K.H.Renlundin museon sekä Teresia ja Rafael Lönnströmin Säätiön kokoelmista.

Magnus Enckellin maalaus Kultakausi (1904).

Magnus Enckell (1870-1925): Kultakausi, 1904. K.H.Renlundin museo, K.H.Renlundin kokoelma.

Rakkaudesta taiteeseen -näyttely esittelee Suomen taiteen kultakauden teoksia neljän suomalaisen taidemuseon kokoelmista. Näiden museoiden kokoelmat ovat syntyneet rakkaudesta taiteeseen. Taiteen mesenaatit Emil Aaltonen (1869-1949), Kustaa Hiekka (1855-1937), Teresia Lönnström (1895-1986) sekä Karl Herman Renlund (1850-1908) olivat keräilijöitä, joita puhutteli heidän oman aikansa taide. Heidän taidekokoelmansa kertovat kunkin mesenaatin luonteesta ja kiinnostuksen kohteista. He lahjoittivat taidekokoelmansa museoiksi, kaikkien saataville. Museot kantavat lahjoittajansa nimeä.

Näyttelyssä on esillä noin 50 teosta kaikkiaan lähes kahdeltakymmeneltä taiteilijalta, mm. Gunnar Berndtsonilta, Albert Edelfeltiltä, Magnus Enckelliltä, Augusta Granbergilta, Helene Schjerfbeckiltä ja Hugo Simbergiltä.

Rakkaudesta taiteeseen -näyttelysarja on Emil Aaltosen museon, Hiekan taidemuseon, K.H.Renlundin museon ja Lönnströmin taidemuseon yhteistyön tulos. Näyttely kiertää Raumalla Lönnströmin taidemuseossa 8.9.-4.11.2012, Tampereella Emil Aaltosen museossa sekä Hiekan taidemuseossa 10.1.-28.2.2013 ja Kokkolassa K.H.Renlundin museossa 14.3.- 12.5.2013.

Näyttelyhankkeen yhtenä tavoitteena on parantaa museokokoelmien liikkuvuutta. Museot nähdään usein tiettyyn rakennukseen sidottuina. Museoiden kokoelmiin kuuluu kuitenkin kulttuuriaarteita, jotka ovat yhteistä kansallista kulttuuripääomaamme. Yhteinen, kokoelmia esittelevä kiertonäyttely parantaa taidekokoelmien saavutettavuutta suurelle yleisölle. Hanketta ovat tukeneet Museovirasto, Suomen kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto ja Svenska Kulturfonden.


13.9.2011 - 23.1.2013
SATA VUOTTA SITTEN – Kesäisiä valokuvia Hämeestä

Valokuvanäyttely on koottu kultaseppä Kustaa Hiekan ystävän ja hänen kultasepänliikkeensä palveluskuntaan kuuluneen Aatu Vasaman valokuvista, jotka on otettu 1900- luvun alkupuolella. Hiekan taidemuseo on saanut kuvat lahjoituksena kokoelmiinsa.

1900-luvun alkupuolella valokuvaus vähitellen arkipäiväistyi. Ikuistettaviksi kelpuutettiin elämän merkkihetkien ja erilaisten juhlatilanteiden lisäksi esimerkiksi arkiset retket ja vaihtelevat vapaa-ajan puuhat, kuten ystävien kesken jaetut kahvihetket. Etenkin ulkoilmakuvien määrä kasvoi mainittuna ajanjaksona merkittävästi. Muutosta selittävät etenkin nopeasti kehittynyt kameratekniikka ja laitteiston halpeneminen, jotka vapauttivat kuvauksen studio-olosuhteiden rajoitteista. Tästä huolimatta omatoiminen valokuvaus oli yhä enimmäkseen yläluokan harrastus ja rahvas saattoi ikuistaa itsensä kuvaksi lähinnä joko studiossa tai kiertävän valokuvaajan toimesta. Vaikka valokuva-albumeihin kerättiin joissakin kodeissa otoksia jo vuosisadan alkupuolella, tapa yleistyi keskiluokan parissa vasta 1950-luvun paikkeilla.

Sata vuotta sitten -valokuvanäyttely


26.9. - 20.12.2012
HIEKKA EGYPTISSÄ

Näyttely esittelee Hiekan taidemuseon perustajan kultaseppä Kustaa Hiekan Egyptin-matkoiltaan tuomia matkamuistoja ja esineitä, muinaisegyptiläisistä amuleteista ja muumionkädestä aavikkoruusuun. Näytteillä on myös postikortteja ja valokuvia.

Kustaa Hiekka (1855-1937, nimenä Gustaf Lindell vuosina 1871-1919) oli intohimoinen matkailija, joka halusi tutustua moniin eri kulttuureihin. Hän teki elämänsä aikana yli neljäkymmentä ulkomaanmatkaa ja matkan maailman ympäri 1907-08. Matkaseurana Hiekalla oli tavallisesti joko ystäviä tai kollegoja kultasepänalalta.

Egyptissä Kustaa Hiekka kävi kolme kertaa. Ensimmäisen kerran hän vieraili maassa vuonna 1896. Seuraava kerta ajoittui syksyyn 1907, jolloin Hiekka poikkesi Egyptissä maailmanympärimatkallaan ystävänsä kihlakunnantuomari Evert Tähkäpään kanssa. Keväällä 1911 Kustaa Hiekka teki lähes kaksi kuukautta kestäneen matkan, jonka pääkohteena oli Egypti. Tällä kertaa Hiekan matkaseuralaisena oli hänen 24-vuotias kultaseppäoppilaansa Aatu Vasama, jolle tämä oli ensimmäinen ulkomaanmatka.

Kustaa Hiekka kamelin selässä Egyptissä 1911    Kustaa Hiekka ja Aatu Vasama sfinksin edustalla Gizassa, Egyptissä 1911


17.6.–14.8.2012
Pirkanmaan 5. Triennaali: ELÄMÄNTAPA

Pirkanmaan Triennaali, kolmen vuoden välein järjestettävä pirkanmaalaisen nykytaiteen katselmus, esittelee alueen taiteilijoita uudesta näkökulmasta kesällä 2012. Pirkanmaan 5. Triennaalin näyttelyteema on Elämäntapa. Taiteilijat näyttelyyn on valinnut kuraattori, Helsingin Sanomien kuvataidekriitikko Veikko Halmetoja.

Tampereella järjestettävän triennaalin taidetta on esillä TR1 Taidehallissa, Työväenmuseo Werstaalla sekä muualla Finlaysonin alueella, Taidekeskus Mältinrannassa, Galleria Saskiassa, Hiekan taidemuseossa ja Lenin-museossa. Triennaalin järjestävät Tampereen taidemuseo, Pirkanmaan taidetoimikunta ja Tampereen Taiteilijaseura ry.

Hiekan taidemuseossa on triennaalin ajan esillä Tuija Teiskan tekstiiliveistoksia, Marjo-Riitta Sasin pienikokoisia abstrakteja maalauksia ja museon ulkoportaissa Soile Jääskeläisen muotoon leikatulle alumiinilevylle tehty akryylimaalaus.

"Teiskan tekstiiliveistokset ovat runsaudessaan barokkisia ja olemukseltaan tarkoituksellisen häiritseviä. Teokset ovat museon perusripustuksen seassa kuin talon uudet asukkaat", luonnehtii triennaalinäyttelyn kuraattori Veikko Halmetoja.


2.2. - 29.4.2012
ULLA POHJOLA: Kätkö

Kuvataiteilija, tekstiilitaiteilija Ulla Pohjola (s. 1963 Juuka) valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1995, ja hänet valittiin 1996 Vuoden Nuoreksi Tekstiilitaiteilijaksi. Vuonna 2006 hänelle myönnettiin Pirkanmaan taidetoimikunnan Taidepalkinto. Pohjolan teoksia on muun muassa Wihurin rahaston, Saastamoisen säätiön ja Valtion taidekokoelmissa. Ulla Pohjolalle on myönnetty Valtion muotoilukunnan 5-vuotinen työskentelyapuraha vuodesta 2012 eteenpäin.

"Olen tarkkailija ja sivustakatsoja. Teen pienillä pistoilla kuvia ihmisestä ja elämän kierrosta. Työskentelytavassani ja aiheissa näkyy kaikki se, mitä ihminen kantaa mukanaan. Kuvat syntyvät alitajuisesti, ne tulevat kaukaa lapsuudesta tai hyvinkin läheltä tästä hetkestä. Teoksissani ihminen kätkeytyy harson tai hunnun taakse, perhoset suojautuvat värinsä avulla luonnon materiaalien keskelle. Kätköt, piilopaikat, peitteet, viitat ja suojat antavat mahdollisuuden omaan tilaan, tunteisiin sekä niiden kokemiseen.

Kirjonta tuo teoksiini hitaita sattumia, ajan antamaa ulottuvuutta ja kerroksellisuutta. Erilaisten materiaalien ja tekniikoiden, kuten öljyvärimaalauksen, värjäyksen ja huovutuksen, yhdistäminen kirjontaan kiinnostaa minua. Materiaalin merkitys, joskus myös tuoksu, on oleellinen, ja se voi toimia lähtökohtana uudelle teokselle. Käytän teoksissani muun muassa silkkiä, samettia, pellavaa, helmiä, kasveja, tervattua puuta, peilejä, peltiä, vanhoja rasioita ja erilaista löytämääni materiaalia.

Hiekan taidemuseon näyttelyssäni käyttämäni materiaalit, tekniikka, aiheet ja teosten sijainnit muodostavat löytöretken sekä vuoropuhelun museon kokoelman kanssa."

www.ullapohjola.fi


21.4. - 28.8.2011
ARMAS RAUNIO

Armas Raunion syntymästä tuli 20.4.2011 kuluneeksi 100 vuotta. Raunio syntyi Helsingissä ja kuoli 1994 Pirkkalassa. Hän opiskeli mm. Tampereen Työväenopiston kuvataidepiirissä vuonna 1930 opettajanaan Reino Viirilä ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuodet 1934–1936. Ensimmäisen kerran hänen teoksiaan oli esillä Tampereen Taiteilijaseuran syysnäyttelyssä Tampereen kirjastotalossa 1935. Armas Raunio teki ulkomaanmatkoja mm. Norjaan, Ranskaan, Jugoslaviaan ja Yhdysvaltoihin. Hän vaikutti pitkään Pirkkalassa, jonne hän muutti asumaan jo vuonna 1946. Raunio teki runsaasti tilausmuotokuvia vuosina 1953–1984, mutta erityisesti hänet tunnetaan maisemistaan ja omakuvistaan, joita on esillä Hiekan taidemuseon näyttelyssäkin.

Armas Raunion näyttely on Hiekan taidemuseon, Tampereen Taiteilijaseuran ja Tampereen taidemuseo – Pirkanmaan aluetaidemuseon välisen yhteistyön seitsemäs näyttely. Sarjan näyttelyt esittelevät Tampereella vaikuttaneiden, jo edesmenneiden taiteilijoiden tuotantoa. Vuonna 2011 sekä Hiekan taidemuseo että Tampereen taidemuseo täyttävät molemmat 80 vuotta. Armas Raunion näyttely on yksi museoiden juhlavuoden tapahtumista.


2.2.2010 - 31.3.2011
HIEKAN HELMIÄ

Näyttelyssä esitellään kokoelmista nelisenkymmentä esinettä, myös museon yleisösuosikkeja, kuten Ilja Repinin maalaus Anna Andrejeva, Juho Rissasen akvarelli Rannalla istuva nainen sekä Kauko Salmen maalaus Hiukset. Lisäksi näyttelyyn on valittu esineitä ja teoksia, jotka eivät koskaan aiemmin ole olleet museossa esillä. Näyttelyn kautta pääsee tutustumaan niin barokin kuvataiteeseen, diplomaattien toimintaan 1900-luvun alun Japanissa kuin suomalaisiin 1800- ja 1900-luvun taiteilijoihinkin. Näyttelyyn liittyen julkaistaan myös samanniminen runsaasti kuvitettu kirja Hiekan helmiä.

Kultaseppä ja teollisuusneuvos Kustaa Hiekan (1855-1937) perustama Hiekan taidemuseo on vanhin yksityinen taidemuseo Suomessa. Kustaa Hiekka aloitti taiteen keräämisen jo 25-vuotiaana, 130 vuotta sitten. Hän oli perustamassa Tampereen ensimmäistä museota, Hämeen museota, ja sitä kautta tutustui museomaailmaan. Hiekka vieraili museoissa myös ulkomaanmatkoillaan, joista ensimmäisen hän teki Pariisiin 23-vuotiaana. Maailman ympäri hän matkusti 1907-08.

Matkoillaan Kustaa Hiekka keräsi taiteen lisäksi mitä erilaisimpia esineitä. Vähitellen hänelle syntyi ajatus museon perustamisesta omille kokoelmilleen, ja tämä toteutui vuonna 1931. Hiekan taidemuseon runsaat kokoelmat koostuvat huonekalujen, jalometalliesineistön, rahojen, mitalien ja kansatieteellisen esineistön lisäksi kuvataiteesta 1600-luvulta nykyaikaan.

Pieter van Lint: Kuninkaitten kumarrus, 1631

Pieter van Lint: Kuninkaitten kumarrus, 1631, öljy.


8.6.2010 - 31.3.2011
HIEKAN TAIDEMUSEON MITALEITA

Kesäkuusta 2010 alkaen on esillä näyttely, jossa esitellään Hiekan taidemuseon mitalikokoelmien vanhimpia kotimaisia ja ulkomaisia mitaleita 1730-luvulta 1930-luvulle.

Suomen itsenäisyysjulistusmitali, 1923

Emil Wikström: Suomen itsenäisyysjulistusmitali, 1923, pronssi.


27.1. - 31.12.2009
Suomen sodasta (1808-09) 200 vuotta

Hiekan taidemuseossa on esillä esineistöä ja taideteoksia, jotka liittyvät aikaan, jolloin Suomessa alkoi uusi historiallinen aikakausi Venäjän autonomisena osana vuonna 1809.

Näyttelyssä ovat esillä mm. Johan Knutsonin (1816 - 1899) pienet öljyvärimaalaukset kolmesta keskeisestä taistelupaikasta: Lapua (14.7.1808), Juutas (13.9.1808) ja Oravainen (14.9.1808). Knutsonin rauhallisten pelto- ja pensaikkomaisemien kuvaukset eivät tuo mieleen verisiä taistelukenttiä. Nämä Suomen maisemat julkaistiin usean muunkin maisemateoksen ohella litografioina teoksessa Finland framstäldt i teckningar vuosina 1845 - 52. Teoksen tekstin kirjoitti Z. Topelius. 1800-luvun lopulla Albert Edelfelt tavoitti Runebergin klassisen idealismin Vänrikki Stoolin kuvauksissaan. Näyttelyssämme on mukana yksi Edelfeltin akvarelli Turun läänin rykmentin sotilaasta.

Esillä on myös esineistöä liittyen kenraali C. J. Adlercreutziin ja amiraali C. O. Cronstedtiin sekä ajan tyyli- ja kulttuurihistoriaan.

Johan Knutson: Lapua (öljyväri kartongille).



3.6.2009 - 20.12.2009
Hopiapää Lintellin kanssa reissussa

Kultaseppä Kustaa Hiekka (1855-1937) oli innokas matkailija ja eri kulttuureihin tutustuja. Hän matkusteli paljon, ja matkaseurana oli usein ystäviä ja kollegoja kultaseppäteollisuuden alalta. Keväällä vuonna 1911, Kustaa Hiekka teki lähes kaksi kuukautta kestäneen matkan, jonka pääkohteena oli Egypti. Matkaseuralaisena oli kultaseppäoppilas Aatu Vasama (1890-1944), joka oli ensimmäistä kertaa ulkomailla, toisin kuin itse Hiekka, joka oli tehnyt muutama vuosi aiemmin jo maailmanympärimatkankin.

Näyttelyn nimessä esiintyvä "Hopiapää" viittaa Kustaa Hiekan ammattiin, ja hän oli vaihtanut nimensä Hiekasta Lindelliksi vuonna 1871, jolloin nimien "ruotsinnos" oli tyypillistä. Hiekka otti alkuperäisen nimensä käyttöön takaisin vuonna 1919. Lintelli on "tamperelainen arkipäivän käännös" Lindellille.

Kustaa Hiekka ja Aatu Vasama lähtivät junalla Tampereelta aamuvarhaisella maaliskuussa 1911 kohti Pietaria ja sieltä edelleen Vilnan kautta Odessaan. Odessasta he menivät laivalla yli Mustanmeren Konstantinopoliin, jonka eksoottisia kohteita ja arkea matkakumppanukset ihmettelivät. Näyttely perustuu suurelta osin Aatu Vasaman kirjoittamaan matkapäiväkirjaan, jonka Hiekan taidemuseo sai lahjoituksena vuonna 2008 Katri ja Taru Vasamalta.

Konstantinopolista miehet matkasivat edelleen laivalla Aleksandriaan ja edelleen Kairoon. Pisin pysähdys oli Egyptissä ja Hiekka ja Vasama tekivät pitkiä ja vaiherikkaita retkiä milloin aaseilla ja milloin kameleilla tutustuen niin pyramideihin kuin muinaiseen kulttuuriin. Muistikirjan sivuilla toistuu ihmetys sekä väenpaljoudesta että tavoista ja matkaajat joutuvat toteamaan useammin kuin kerran, ettei moista tapahdu Tampereella tai Suomessa.

Kustaa Hiekka ja Aatu Vasama Egyptissä.

Hiekka ja Vasama tulivat Italian kautta Keski-Eurooppaan viipyen hetken mm. Saksan kylpylässä ja maisemia ihaillen. Toukokuun alkupuolella he saapuivat Tanskan kautta Suomeen.

Näyttely kuvaa erityisesti Aatu Vasaman matkapäiväkirjan välityksellä 1900-luvun alkupuolen "turistien" tuntemuksia ja elämyksiä niinkin pitkällä ja harvinaisella matkalla. Samalla näyttely toimii oman aikansa kuvauksena sekä kulttuurihistoriallisena kuvauksena. Näyttely koostuu matkakertomuksesta ja valokuvista sekä esineistä, joita matkalta on ostettu.



11.2.2009 - 20.5.2009
Akvarelleja ja piirustuksia omista kokoelmista

Näyttelyssä on esillä museon kokoelmien vanhimpia piirustuksia 1800-luvulta, mm. Akseli Gallen-Kallelalta ja Helene Schjerfbeckiltä. Mukana on myös akvarelleja mm. Alexander Laureukselta, Juho Rissaselta, Ilmari Aallolta sekä Tyko Salliselta.


3.12.2008 - 1.2.2009
Kustaa Hiekan joulu- ja uudenvuodenkortteja 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta

Teollisuusneuvos, kultaseppä Kustaa Hiekan korttikokoelmassa on uudenvuoden tervehdyksiä ja joulukortteja 1890-luvulta 1930-luvun puoliväliin. Hiekan saamissa korteissa ilmenee ajan yleinen käytäntö eli vanhimmat kortit ovat aina uudenvuoden kortteja ja painetut joulukortit ilmaantuvat vasta vähitellen.

Koristeleikatut, helmiäishohtoiselle kartongille painetut tervehdykset ja kohopainetut kukka- ja kasviaiheiset kortit ovat näyttelyn vanhimpia kortteja 1890-luvulta. 1900-luvun edetessä myös ns. klassiset jouluaiheet kuten enkelit, tontut ja joulupukit tekevät tuloaan kortteihin. Joskin tontut puuhailevat vanhemmissa korteissa ahkerasti esimerkiksi rommitynnyreiden kuljetuspuuhissa ja enkeli ajaa vuosituhannen alun tekniikan uutuuden, auton, siivittämänä.

Yritysten johtajien lähettämät, vanhemmat uudenvuoden kortit ovat samalla yritysten monipuolisia mainoksia ja samalla osa korteista on mielenkiintoisia kuvadokumentteja niin Tampereelta kuin muualtakin Suomesta.

Kunkin ajan yhteiskunnalliset olot, tyylikausien piirteet sekä yleinen kulttuurihistoria vaikutteineen tulee esille korteissa ja niiden aiheiden käsittelytavoissa. Esimerkiksi jugendin ornamentiikka ja sortokausien aiheuttamat kannanotot esittäytyvät mielenkiintoisesti näyttelyn korteissa.

Hyvän joulun toivotusten myötä ystävät ovat kirjoittaneet Hiekalle esimerkiksi "kadehtivansa hänen luonaan tarjottavia puuroja mandeleineen" tai kortissa lukee yksinkertaisesti "Hyvää ruokahalua"!

Kustaa Hiekan korttikokoelman kortit, joihin on painettu "Rauhallista Joulua" tai "Hauskaa Joulua", ovat pääasiassa vasta 1930-luvulta. Vuodelta 1934 näyttelyssä on kaksi hyväntekeväisyyskorttia. Toinen on diplomaatti, tutkimusmatkailija G. J. Ramstedtin perheineen lähettämä kortti, jossa itämaan tietäjät ratsastavat tähteä seuraten. Kortti on painettu keuhkotaudista toipuvien kodittomien naisten työhoitolan aikaansaamisen hyväksi.

 


8.9. - 30.11.2008
Marra Lampi

Tamperelainen taiteilija Marra Lampi lahjoitti Hiekan taidemuseolle koko graafisen tuotantonsa vuonna 2004. Tällöin Lampin teoksista koottiin varhaiskauden tuotantoa kuvaava näyttely Hiekan taidemuseoon. Nyt esitellään lähinnä Lampin myöhempiä, 1990-luvun ja 2000-luvun teoksia.

Marra Lampi kiinnostui serigrafiasta tekniikkana jo 1970-luvun puolivälissä opiskellessaan Englannissa. Taideopinnot Lahdessa 1977-1980 vahvistivat päätöksen olla silkkipainaja. Lampille valo, väri sekä tila ovat merkinneet eniten koko hänen tuotantonsa ajan.

Lampin käyttämä ilmaisu vie katsojan vanhojen kulttuurien hienovireiseen maailmaan, jossa kohtaamme erilaisia filosofisia käsitteistöjä ja ornamentiikkaa, joista islamilaisia piirteitä Marra Lampi on pitänyt haastavina pitkään. Vanhemman taiteen visuaalisuus viehättää Lampia, jolle myös islamilaisen taiteen sufilaisuus ja siihen liittyvä mystiikka on kiinnostanut taiteilijaa jo kauan. Lampi toteaakin, että hän tulee koko ajan "vanhanaikaisemmaksi" ja kulkee koko ajan historiassa taaksepäin.

Marra Lampin teokset ovat usein kuin detaljeja jostain suuremmasta kokonaisuudesta. Taiteilija välittää teoksiensa erilaisia merkityksiä katsojalle ja variaatiot samasta aihepiiristä ovat tyypillisiä Lampin tuotannossa. Kun filosofinen käsite on selkiytynyt ja konkretisoitunut taiteilijan mielessä, se hakee oman tilansa ja värinsä intuition kautta. Teosten suurehko koko on tyypilistä Lampin tuotannossa, jotta värin merkitys pääsee esille.

Marra Lampin tuotantoon ovat aina vaikuttaneet filosofia, teologia, kirjallisuus sekä erityisesti luonnontieteet, joita hän opiskeli nuorempana. Lampi on myös kiinnostunut puutarhahistoriasta ja hän on tehnyt tilaustyönä Hämeen museon läheisyyteen Milavida ympäristötaideteoksen vuonna 1995. Teoksessa toistuu museorakennuksen seinien spiraaliornamentiikka ja labyrinttimaisuus. Marra Lampi on myös suunnitellut Hiekan taidemuseon julkisivun kasvialtaan uudistuksen 2006.

Marra Lampi on tehnyt yhteistyötä myös puolisonsa, runoilija Kari Aronpuron, kanssa. Vuonna 2006 heillä oli yhteisnäyttely Helsingissä ja esillä oli runokaappeja teemalla Valkoinen on valon varjo. Nyt esillä olevassa näyttelyssä on esillä Pietas-sarja vuodelta 2000 ja neljässä teoksessa on yhdistettynä Kari Aronpuron runot ja Marra Lampin serigrafiavedokset.


8.5. - 31.8.2008
Anna Alapuro

www.annaalapuro.com

Tamperelainen taidegraafikko Anna Alapuro (s. 1953, Valkeala) lahjoitti Hiekan taidemuseolle vuonna 2005 suuren osan tuotantoaan, lähes parisataa grafiikanvedosta. Hiekan taidemuseon näyttelyyn on poimittu tästä lahjoituksesta sekä taiteilijan vanhempaa, mustavalkoista grafiikkaa että uudempaa, värillistä - muodostaen mielenkiintoisen otoksen Alapuron tuotannosta.

Alapuro kuvasi 1980-luvulla mustavalkoisissa grafiikanvedoksissaan lähinnä arkiympäristöstä tuttuja esineitä, kunnes vuosikymmenen lopulla hänen grafiikkaansa tuli mukaan väri ja samalla ilmaisu vaihtui selkeästi esittävästä kohti abstraktia. Aluksi Alapuron värilliset vedokset olivat tekniikaltaan mustavalkoisten tapaan litografioita, mutta 1990-luvun alussa taiteilija siirtyi käyttämään carborundum-tekniikkaa, joka mahdollisti hänen ilmaisuunsa maalauksellisemman sävyn ja samalla häivytti grafiikalle tunnusomaista niukkaeleisyyttä. Näyttelyn uusimmissa teoksissa Alapuro on käyttänyt carborundumin ohella kuivaneulaa, kahdessa teoksessa lisäksi myös serigrafiaa.

Näyttelyn värillinen grafiikka on etupäässä carborundum-vedoksia 2000-luvulta, joukossa kuitenkin kaksi vanhempaa vedosta, jotka ovat värilitografioita. Mustavalkoiset vedokset ovat vuosilta 1979 - 86 ja toteutettu pääasiallisesti litografian eli kivipiirroksen keinoin. Kun Alapuron mustavalkoiset teokset viittaavat aihemaailmaltaan arkitodellisuuteen, pysytellen hienostuneesti etäällä taiteilijan henkilökohtaisista viesteistä, uudemmat vedokset kaikkine elämäniloisine väreineen ja muotoineen puolestaan lähestyvät katsojaa hieman eri tavalla, aktiivisemmin. Anna Alapuron grafiikkaa voi kaiken kaikkiaan luonnehtia minimalistiseksi: teoksissa on pyritty keskittymään kaikkein olennaisimpaan ja ilmaisu on pelkistettyä ja turhista rönsyistä karsittua. Tietynlaisesta askeettisuudestaan huolimatta teokset kätkevät sisäänsä erilaisia merkitystasoja - unohtamatta esteettisyyttä.


5.12.2007 - 24.4.2008
Grafiikan helmiä I

Grafiikan helmiä I aloittaa kronologisen näyttelysarjan museon omista kokoelmista poimitusta taidegrafiikasta. Sarjan ensimmäinen näyttely esittelee Hiekan taidemuseon grafiikkaa 1700-luvun alusta 1930-luvulle. Esillä on teoksia mm. alankomaalaiselta Johannes van den Aveelenilta, espanjalaiselta Francisco Goyalta, kotimaista grafiikkaa edustavat mm. Akseli Gallen-Kallelan, Hugo Simbergin ja Tyko Sallisen grafiikanvedokset.


2.10. - 29.11.2007 Mikael Agricola - sanojensa mittainen mies

Mikael Agricola - sanojensa mittainen mies

Kohtelemme Mikael Agricolaa kuin suurmiestä. Hän eli ajassaan myös arkisempaa turkulaismiehen elämää; söi, joi, opiskeli, työskenteli. Hänellä oli perhe ja työtovereita. Näyttely Sanojensa mittainen mies kertoo Mikael Olavinpoika Agricolan elämästä.

Sanojensa mittainen mies -näyttelyn johtavia teemoja ovat Agricolan ajan Turku ja sen arkipäivä sekä Agricolan eri elämänvaiheet Pernajan lapsuusajoista Viipurin kouluun, opiskelemaan Saksan Wittenbergiin ja lopulta piispan virkaan Turkuun. Näyttelyssä kerrotaan lisäksi näkökulmista, joista jälkipolvet ovat häntä tarkastelleet. Sanojensa mittainen mies luo ajatusta myös Agricolan aikalaisista, niistä joita hän tunsi ja jotka olivat vaikuttajia hänen elämässään. Näyttelyyn on toteutettu piirroksia, ääntä ja tekstiä yhdistävä rakenne. Näyttelyn kuvitus on taiteilija Jaakko Karjulan luoma, ja näyttelyä elävöittävät myös äänimaisemat, joiden avulla Agricolan aika herää henkiin uudella tavalla. Näyttelyn tekstit ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

2007 on Mikael Agricolan juhlavuosi: huhtikuun 9. päivänä tuli kuluneeksi 450 vuotta Agricolan kuolemasta. Mikael Agricola - sanojensa mittainen mies -näyttely on Aboa Vetus & Ars Novan tuottama puheenvuoro Agricolan juhlavuoden teemaan Oma kieli, oma mieli. Näyttely on tehty yhteistyössä Pernajan Agricola-seuran kanssa.

Julkaisu: Mikael Agricola - sanojensa mittainen mies. Johanna Lehto-Vahtera (toim.), 2007. Aboa Vetus & Ars Nova, Turku.
Mikael Agricola - sanojensa mittainen mies -näyttelyn tuloksena on julkaistu myös samanniminen kirjanen, joka on syntynyt innostuksesta Agricolaan. Kirjan myötä Aboa Vetus & Ars Nova -museon tuottama näyttelykertomus kuvataiteilija Jaakko Karjulan näyttelykuvituksen kanssa lähtee elämään museon ulkopuolelle. Tekstit ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Julkaisua on saatavana nyt myös Hiekan taidemuseossa.


12.6. - 31.10.2007 Pääskysenpesälientä Kiinasta

Hiekan taidemuseon perustaja, kultaseppä ja teollisuusneuvos Kustaa Hiekan (1855-1937) ja asessori, kihlakunnan tuomari Evert Tähkäpään (1868-1940) kauan uneksima matka maailman ympäri alkoi ajankohtana, jolloin Suomessa elettiin sortovuosien aikaa; sensuuri ja poliittiset toimenpiteet olivat kiristyneet. Myös Evert Tähkäpää joutui hankauksiin venäläisten viranomaisten kanssa, ja hänet vapautettiin liian isänmaallisena virastaan 1907. Näin Tähkäpäälle jäi aikaa lähteä Hiekan kanssa maailmanympärimatkalle.

Matkaan lähdettiin lokakuussa 1907, ja Suomeen ystävykset palasivat maaliskuussa 1908. Postikortteja, kirjeitä ja tavaralähetyksiä tuli jokaisesta merkittävästä paikasta kotiin ja ystäville. Kiinasta Kustaa Hiekka osti hopea- ja norsunluuesineitä sekä kiehtovia itämaisia pukuja, toisaalta myös tavallisia matkamuistoja, koristeellisia maljakoita, kahvikuppeja ja sisustusesineitä, joilla hän täytti kotinsa hyllyt ja kaapit. Tähkäpää hankki kiinalaista posliinia ja hopeaa, mutta myös pääskysenpesiä, joista hän lupasi keittää ystäville herkkulientä.

Näyttelyssä on tämän matkan tuliaisten lisäksi esillä sekä Tähkäpään että Hiekan muulloin hankkimia kiinalaisia esineitä, kuten norsunluinen shakkipeli, jonka Kustaa Hiekka hankki venäläiseltä makeistehtailija Schulawogilta kesäkuussa 1920. Esillä on myös osia teeastiastosta, joka on peräisin Bromarvikin kartanosta. Astiasto kuuluu Ruotsin laivaston noin vuonna 1795 lahjoittamaan kiinalaiseen teeastiastoon, joka annettiin amiriaali Carl Olof Cronstedtille Ruotsinsalmen voiton (1790) kunniaksi. Myöhemmin astiasto on hajaantunut, ja niistä kaksi teekuppiparia on kulkeutunut Hiekan taidemuseon kokoelmiin.

Kiinalainen norsunluinen shakkinappula; Kustaa hiekka ystävineen itämaisissa asuissa kotinsa parvekkeella; kiinalainen hopeinen pokaali

Kuvat vasemmalta oikealle:

  • Norsunluinen pelinappula Hiekan hankkimasta kiinalaisesta shakkipelistä.
  • Kustaa Hiekka (Gustaf Lindell) ystävineen (Tähkäpää toinen oikealta) kotinsa parvekkeella itämaisissa asuissa v. 1908.
  • Evert Tähkäpään hankkima kiinalainen pokaali, hopeaa.

7.6.2007 - 30.8.2007 Kaarlo Enqvist-Atra

Kaarlo Juho (Karl Johan) Enqvist-Atra tunnetaan monipuolisena taiteilijana; hän oli sekä kuvataiteilija että kirjailija.

Enqvist-Atra syntyi 18.6.1879 Lempäälän Kuljun kylässä ja kuoli 22.7.1961 Helsingissä. Hän opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa, opettajinaan mm. Victor Westerholm ja Kaarlo Vuori, ja sittemmin myös ulkomailla, Pariisissa ja Italiassa. Hiekan taidemuseon perustaja kultaseppä Kustaa Hiekka oli yksi Enqvist-Atran taideopintojen tukijoista.

Lempäälän kirkon symbolististyyliset alttaritaulut olivat nuoren taiteilijan ensimmäinen suuri tilaustyö. Kaarlo Enqvist-Atra muistetaan yhä hyvin Lempäälän paikallishistoriassa, vaikka hän ei enää nykyään kuulukaan tunnetuimpiin nimiin taidehistorian eikä kirjallisuuden piirissä. 1900-luvun alkupuolella hän sen sijaan oli tunnustettu taiteilija ja saavutti mainetta etenkin näytelmäkirjallisuuden saralla. Hän ystävystyi useiden suomalaisten 1900-luvun alun kulttuurivaikuttajien kanssa ja maalasi heistä muotokuvia.

Hiekan taidemuseon näyttelyyn liittyy Lempäälä-seuran Kaarlo Enqvist-Atrasta julkaisema kirja, joka on samalla Meri Ruuskan taidehistorian pro gradu -tutkielma. Näyttelyssä on esillä mm. taiteilijan piirustuksia, maalauksia sekä kirjallisia teoksia.

Näyttely on Tampereen taidemuseon - Pirkanmaan aluetaidemuseon, Tampereen taiteilijaseura ry:n ja Hiekan taidemuseon yhteisnäyttely.


12.10.2005 - 24.5.2007 Kustaa Hiekan syntymästä 150 vuotta

Näyttely esittelee mm. valokuvin ja tekstein kultaseppä Kustaa Hiekan (1855 - 1937) elämää. Hiekka perusti Hiekan taidemuseon ja sitä hoitavan säätiön 1931. Hän eli aktiivista elämää: piti kultasepänliikettään, perusti Suomen Kultaseppä Oy:n ja pani alulle jalometalliteollisuuden Suomessa, matkusteli ympäri maailmaa ja keräsi taidetta, hopeaa ja kulttuurihistoriallista esineistöä. Hän osallistui aktiivisesti Tampereen kunnalliselämään, oli mukana perustamassa mm. Tampereen Käsityökoulua ja Hämeen museota, teki lahjoituksia sekä kuului lukuisiin seuroihin ja yhdistyksiin. Paitsi että Hiekka oli liikemies, hän oli myös kiinnostunut maanviljelyksestä sekä innokas autoilija, hevosmies ja taiteen ja musiikin ystävä.


1.6.2005 - 1.6.2006 Kauko Salmi (1928 - 2005)

Hiekan taidemuseon pitkäaikaisen intendentin Kauko Salmen poismenon muistoksi olemme avanneet näyttelysalin, jossa esittelemme Salmen maalauksia ja piirustuksia. Näyttelyn maalaukset ovat 1950-luvulta ja uusimmat piirustukset vuodelta 2005. Taidemaalari Kauko Salmi oli Hiekan taidemuseon intendenttinä vuosina 1967-1994.

Kauko Salmi kuoli Tampereella 77-vuotiaana 26.4.2005. Hän syntyi Tampereella 31.3.1928.

Salmi toimi yli 50 vuotta vapaana kuvataiteilijana ja Hiekan taidemuseon intendenttinä 27 vuotta. Hän oli aktiivinen eri järjestöissä, mm. Tampereen Taiteilijaseuran johtokunnassa 1958-60, Tampereen srk:n kuvataidetoimikunnassa 1977-2001, Tampereen kuvataidelautakunnassa 1978-82, Wäinö Aaltosen seuran hallituksessa 1978-90, Tampereen Suomalainen Klubi ry:n johtokunnassa 1979-99 ja Tampere-Seura ry:n johtokunnassa 1982-89.

Taideopinnot Salmi aloitti 1947 Tampereen Työväenopistossa, ja hän opiskeli myös Pariisissa 1958 ja 1961 Académie de la Grande Chaumièressa. Taidekriitikko Olavi Veistäjä luonnehti Salmea 1973 taidemaalarina tunnevoimaiseksi romantikoksi ja ekspressionistiksi, jonka väreissä hehkuu toisaalta mystiikka mutta useimmiten kuitenkin herkistynyt lyyrisyys. Salmen tekniikat olivat perinteinen öljyvärimaalaus, tempera, vesi- ja guassimaalaus ja piirustus. Hän piirsi aktiivisesti, maalauksissa näkyy piirroksellisuus ja viivan etsiminen. Hän oli myös kansainvälistä tunnustusta saanut exlibristaiteilija.

Salmi osallistui lukuisiin yhteisnäyttelyihin vuodesta 1948. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti 1951 ja viimeisen 2004. Salmi teki julkisia taideteoksia koulujen, kirjastojen, sairaaloiden ja liikelaitosten tiloihin. Hän suunnitteli monumentin Talvisodan hengelle Tammelantorille 1989 ja veistoksen Pispalan palaneen kirkon raunioille 1972.

Salmi järjesti Hiekan taidemuseossa näyttelyitä, täydensi kokoelmia sekä teki museota tunnetuksi myös kansainvälisesti. Vierailijat arvostivat Salmen luomaa museon intiimiä, kodinomaista ilmapiiriä. Salmi sai Suomen Leijonan ansioristin 1991, Suomen museoliiton ansiomitalin ja Tampereen kaupungin kultaisen ansiomitalin 1992. Kustaa Hiekan Säätiö kutsui hänet hallituksensa kunniajäseneksi 1994. Vuonna 1999 Salmi valittiin Tampereen Suomalaisen Klubin kunniajäseneksi.


28.10. - 19.12.2004 Marra Lampi

Tamperelainen kuvataiteilija Marra Lampi (s. 1948) on lahjoittanut Hiekan taidemuseolle koko graafisen tuotantonsa. Lahjoitus käsittää 122 vedosta vuosilta 1979-2004. Näyttelyssä oli esillä osa saadusta lahjoituksesta, teoksia vuosilta 1986-1999, ja siinä esiteltiin myös Lampin käyttämää serigrafia-painomenetelmää. Marra Lampin lahjoituksen tausta-ajatuksena on halu jättää jälkipolville oma tuotanto yhtenäisenä kokonaisuutena. Ainutlaatuinen lahjoitus tarjoaa kiinnostavan tutkimusnäkökulman taiteilijan tuotantoon 25 vuoden ajalta.

Marra Lampi on opiskellut Bournville School of Art and Crafts -koulussa vuosina 1974-75, Lahden taidekoulussa 1977-80, ja vuonna 2001 hän suoritti kuvataiteilijan erikoistumisopinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa. Näyttelyitä hänellä on ollut vuodesta 1979 alkaen.

Lampi sanoo, että hänen ajatuksensa ovat aina olleet epämuodikkaita ja tuntee olleensa usein ulkopuolinen; hän ei ollut poliittinen taiteilija 1970-luvulla, ei velkaantunut 1980-luvulla eikä kiinnostunut informaatioteknologiasta 1990-luvulla. Vanhemmiten hän sanoo oppineensa tiettyä julkeutta, kaihtamatonta kauneuden puolustamista työssään. Hänen mukaansa kauneus on todellisuuden sivutuote. 1970-luvun lopulla Lampin teoksissa korostui kineettisyys, rakenteelliset järjestelmät, 1980-luvulla hän tutki sateenkaarta, valon ja värin kerrostumista. Sen ajan teoksissa vuorottelivat kylmät ja lämpimät värit. Tutkiessaan värien ominaislaatua Marra Lampi päätyi monokromiaan. 1990-luvulla hän alkoi tutkia ornamentteja ja kiinnostui ornamenttien sisältämistä loogisista järjestelmistä, geometristen osien suhteesta kokonaisuuteen. Lampin uusimmat teokset ovat seurausta hänen matkoiltaan Granadaan ja Iraniin. Islamin taide on ollut tärkeä perinne abstraktin taiteen tekijälle. Marra Lampi houkuttelee katsojan teostensa kiehtovaan geometristen ornamenttien maailmaan, jossa muoto ja väri ovat intensiivisesti läsnä.

Luettelo: Marra Lampi, 2003. Hinta 4 €. Tilaus museon sähköpostiosoitteesta.


9.6. - 29.8.2004 Kauko Salmi: Exlibriksiä ja guasseja

Kauko Salmi on syntynyt Tampereella vuonna 1928. Taideopinnot hän aloitti 1947 Tampereen Työväenopistossa, lisäksi hän opiskeli Tampereen Taiteilijaseuran piirustuskoulussa. Opintoja merkittävämpänä voidaan kuitenkin pitää Salmen kahta oleskelua Pariisissa 1958 ja 1961, jolloin hän opiskeli Académie de la Grande Chaumièressa ja tutustui eri museoiden taidekokoelmiin.

Hiekan taidemuseon intendenttinä 27 vuotta toiminut Kauko Salmi on osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin vuodesta 1948 alkaen. Yksityisnäyttelyitä hän on pitänyt harvemmin, ensimmäisen hän piti vuonna 1951 Tampereella ja edellisen vuonna 1978. Kauko Salmi tunnetaan romantikkona, maalarina, joka käyttää laajaa mielikuvitusmaailmaan perustuvaa aihepiiriä. Maalaukset ovat esittäviä, aiheena usein asetelmat, maisemat ja henkilöt. "Minulle taide on pyrkimystä kauneuteen. Teoksillani en halua osallistua siinä mielessä kuin sana tänä päivänä ymmärretään. Taideteos osallistuu omalla olemisellaan. Oikeastaan haluan vetää taiteen portit kiinni siten, että mikään ylimääräinen lisä ei pääse turruttamaan sisäistä sanomaa." Kauko Salmen tuotannon vähemmän tunnettua puolta edustavat herkät exlibrikset, joita hän on tehnyt vuodesta 1958. Ne ovat olleet hänelle "yöllisiä harrastuksia" muun tuotannon ohessa. Näyttelyssä on esillä noin 50 exlibristä; varhaisimmat exlibrikset ovat vuodelta 1958 ja uusin vuodelta 2004 sekä guasseja vuosilta 2002 - 2003.

Luettelo: Kauko Salmi - Exlibriksiä. Teksti: Liisa Rintala. 2004. Hinta 4 €. Tilaus museon sähköpostiosoitteesta.


13.8. - 19.10.2003 Tiina Lammisen lyijykynäpiirustuksia - Kustaa Hiekka ja antiikki

"Näyttelyssä on esillä 64 piirustusta, jotka olen piirtänyt Hiekan taidemuseossa. Aloitin piirtämisen vuosi sitten ilman mitään erityisempää tarkoitusta. Piirsin piirtämisen ilosta. Syttynyt ajatus näyttelystä pakotti jäsentämään työtä ja antiikki teemana auttoi minua ymmärtämään Kustaa Hiekan runsasta kokoelmaa. Näyttelystä julkaistussa luettelossa kiertyy piirretyn tarinan moniulotteisuus. Kirjoitettuna näyttäytyy Kustaa Hiekan hankkiman esineen historia, kuten myös antiikin tutkijan kirjoittama pienoisessee niistä myyteistä, joita piirroksetkin osaltaan edustavat. Piirtäminen on tuottanut minulle mielihyvää. Toivon teosten kertovan katsojalle myös taiteen erityislaadusta, taiteilijan luottamuksesta käden taitoonsa, käsityön perinnöstä." - Tiina Lamminen

Luettelo: Tiina Lamminen. Kustaa Hiekka ja antiikki - Piirroksia Kustaa Hiekan Säätiön kokoelman esineistä. Johdanto ja esinetiedot: Liisa Rintala. Pienoisesseet: Ville Vuolanto. 2003. Hinta 5 €. Tilaus museon sähköpostiosoitteesta.


1.1. - 17.5.2002 Martta Terävän valokuvia Kustaa Hiekasta


18.10. - 20.12.2001 Marko Lampisuo, Henrietta Lehtonen, Annu Salminen ja Jyrki Siukonen

Hiekan taidemuseo 70-vuotta ja Tampereen Taiteilijaseura 80-vuotta. Merkkivuosien kunniaksi Hiekan taidemuseossa esittäytyy museon perusnäyttelyn lisäksi neljä Tampereen Taiteilijaseuran jäsentä.


27.5. - 30.9.2001 Allan Salo

Allan Salon maalauksia ja piirustuksia.

Luettelo: Allan Salo. Hiekan taidemuseo, Tampereen taidemuseo - Pirkanmaan aluetaidemuseo, Tampereen Taiteilijaseura ry. Julkaisu 4. Teksti Marjatta Saari. 2001. Hinta 4 €. Tilaus museon sähköpostiosoitteesta.


16.5. - 31.12. 2000 Puusta paperikonservaattorin pöydälle ja Japanilaisia vesiväripuupiirroksia


6.10. - 19.12. 1999 Martta Helminen

Martta Helmisen maalauksia ja piirustuksia.

Luettelo: Martta Helminen. Hiekan taidemuseo, Tampereen taidemuseo - Pirkanmaan aluetaidemuseo, Tampereen Taiteilijaseura ry. Julkaisu 3. Teksti Anna Eskola ja Anne Paldanius. 1999. Hinta 4 €. Tilaus museon sähköpostiosoitteesta.


6.1. - 26.9. 1999 Grafiikkaa säätiön omista kokoelmista

Mm. Matti Petäjän, Aarne Ahon ja Aukusti Tuhkan grafiikan vedoksia, pääasiassa 1950-luvulta.


7.10. - 20.12. 1998 Erkki Kulovesi

Erkki Kuloveden maalauksia.

Luettelo: Erkki Kulovesi. Tampereen taidemuseo. Julkaisu 82. Toimitus: Matti Kulovesi. 1998. Hinta 8 €. Tilaus museon sähköpostiosoitteesta.


3.6. - 1.10. 1998 Villa Hiekka

Kustaa Hiekalle suunniteltujen rakennusten piirustuksia vuosilta 1912 - 1916. Rakennuksia suunniteltiin sekä Pirkankatu 6:een, Mariankatu 40:een ja Helsingissä Kulosaareen. Piirustuksia ovat suunnitelleet arkkitehdit Oiva Viljanen ja Elias Paalanen.


5.10. - 21.12. 1997 Tauno Hämeranta

Tauno Hämerannan maalauksia. Luettelo: Tauno Hämeranta. Hiekan taidemuseo, Tampereen taidemuseo - Pirkanmaan aluetaidemuseo, Tampereen Taiteilijaseura ry. Julkaisu 2. Teksti: Anne Paldanius. 1997. Hinta 4 €. Tilaus museon sähköpostiosoitteesta.


11.6. - 27.9. 1997 Asfalttikukkia

Pirkanmaan aluetaidemuseon kiertävä näyttely.


4.4. - 1.6. 1997 Gabriel Engberg

Gabriel Engbergin maalauksia.

Luettelo: Gabriel Engberg. Hiekan taidemuseo, Tampereen taidemuseo - Pirkanmaan aluetaidemuseo, Tampereen Taiteilijaseura ry. Julkaisu 1. Teksti: Anne Paldanius. 1997. Hinta 4 €. Tilaus museon sähköpostiosoitteesta.


16.6. - 31.7. 1996 Muistoja Niemenlautasta - Hugo Simbergin valokuvia

Hiekan taidemuseo
Pirkankatu 6, 33210 Tampere, puh. 050 523 7251, 045 263 0028