in English på svenska auf Deutsch en français ???
Hiekan taidemuseo

KAKSOISKOTKA - Esineistöä tsaariajalta


Näyttelyssä on esineistöä, valokuvia ja kuvataidetta Pyynikinlinnasta, yksityiskokoelmista ja Hiekan taidemuseon omista kokoelmista. Näyttely on esillä 1.1.2021 asti, mutta tällä hetkellä suljettu koronapandemian vuoksi. Esittelemme tällä sivulla näyttelyn esineistöä ja niihin liittyviä tarinoita. Päivitämme sivua viikoittain.



Linkki aikajanaan: Venäjän hallitsijat »



VIKTOR VASNETSOV (1848-1926):
Keisari Nikolai II:n kruunajaisten illallismenu, 1896, litografia

Hiekan taidemuseon kokoelmat

Viktor Mihailovitš Vasnetsov oli monilapsisen pappisperheen poika Vjatkan läänin Lopjalin kylästä, Venäjältä. Hän alkoi maalata jo lapsena ja vuonna 1867 aloitti opinnot Pietarissa Keisarillisissa taideakatemiassa, opiskelijatoverinaan Ilja Repin. Vasnetsov liittyi 1870 Ivan Karmskoin johtamaan Vaeltajat-taiteilijaryhmään, joka oli Venäjän maalaustaidetta uudistava, kriittistä realismia edustava koulukunta.

1870-luvun alkupuolella Vasnetsov teki paljon grafiikkaa, jossa hän kuvasi jokapäiväistä elämää. Hän matkusti 1876 Ilja Repinin houkuttelemana Pariisiin, jossa hän innostui satujen kuvituksesta. Palattuaan Moskovaan 1878 Vasnetsov alkoi keskittyä venäläisten kansansatujen ja bylinoiden kuvittamiseen. Bylinat ovat venäläisiä kansanperinteen runoelmia, jotka tavallisesti kertovat myyttisistä sankareista taisteluineen hirviöitä tai vihollisjoukkoja vastaan. 1800-luvun lopulla Venäjällä oli syntynyt kiinnostus 1700-luvun historiaan ja sen elämäntapaan, mikä synnytti niin sanotun venäläisen tyylin. Tyyli vaikutti sekä arkkitehtuuriin että taideteollisuuteen ja -käsityöhön kuin myös maalaustaiteeseen ja grafiikkaan. Viktor Vasnetsovia ja muita venäläisen tyylin taiteilijoita kiehtoi erityisesti ornamentaalisten aiheiden runsaus ja väriloisto.

Yksi Viktor Vasnetsovin päätöitä on Kiovan Vladimirin basilikan bysanttilaistyyliset freskot. Muita tunnettuja maalauksia ovat muun muassa Lentävä taikamatto (1880), Iivana tsaarinpoika Susihukan selässä (1889), Iivana Julma (1897), Haikea Aljonuška (1881) ja Mahtipontiset urhot (1898).

Vasnetsov suunnitteli erilaisia esineitä Venäjän viimeisen tsaarin Nikolai II:n kruunajaistapahtumiin. Nikolai II:n kruunajaisten kunniaksi vuonna 1896 järjestettiin useita vastaanottoja, joista yksi loisteliaimmista oli keisarin sedän Sergei Aleksandrovitsin järjestämä. Viktor Vasnetsov teki juhlaillallisten ruokalistan kuvituksen, ja siitä on olemassa myös luonnoksia. Ruokalistan yläosaan on kuvattu kruunajaisillallisnäky vanhaan venäläiseen kroniikkaminiatyyrityyliin. Illallispöydän keskelle on sijoitettu keisaripari Nikolai II ja keisarinna Aleksandra Fjodorovna keisarillisessa asussaan. Alaosaan on merkitty päiväys: vuosi 1896, toukokuun 20. päivä. Mukana on myös teksti: ”Olipa pidot, kunniapidot. Olipa syömingit, kunnon pöytä.” Menu koostui vahvasta pyyliemestä, erilaisista piirakoista, sterletistä italialaiseen tapaan, paistetusta ja juotetusta, rasvatusta kanasta ja riistasta ja sveitsiläisestä salaatista. Jälkiruokana oli jäätelöä vadelmakastikkeella. Teoksen taakse taustapahviin on merkitty päiväys 25.3.1924. Se on todennäköisesti päivä, jolloin Kustaa Hiekka hankki teoksen tulevaan museoonsa.



Venäjän ja Kreikan hallitsijaperheet yhteiskuvassa

Yksityiskokoelma

Puisessa kehyksessä oleva valokuva on otettu Pietarhovissa kesällä 1889. Kreikan kuningas Yrjö I oli Venäjän keisarinnan Maria Fjodorovnan veli.

Kuvassa takarivissä vasemmalta:
Kreikan kuningas Yrjö I (ent. Tanskan prinssi Vilhelm, 1845–1913) ja sisarensa keisarinna Maria Fjodorovna (syntyjään Tanskan prinsessa Dagmar, 1847–1928), suuriruhtinas Georgi (1871–1899), Kreikan kuningatar Olga Konstantinovna (1851–1926), Kreikan prinsessa Alexandra (1870–1891), suuriruhtinatar Ksenia (1875–1960), Alexandran tuleva puoliso suuriruhtinas Pavel Aleksandrovitš Romanov (1860–1919) ja Kreikan prinsessa Marie (1876–1940).
Edessä vasemmalta:
suuriruhtinatar Olga (Aleksanteri III:n nuorin tytär, 1882–1960), Aleksanteri III ja suuriruhtinas Mikael (1878–1918).

Olga Konstantinovna (3. syyskuuta 1851, Pavlovsk, Venäjän keisarikunta – 18. kesäkuuta 1926, Rooma, Italia) oli venäläinen suuriruhtinatar, josta tuli Yrjö I:n puolisona Kreikan kuningatar. Hän oli tsaari Nikolai I:n pojantytär. Hänen isänsä suuriruhtinas Konstantin Nikolajevitš Romanov oli keisari Aleksanteri II:n veli. Olga toimi kuukauden verran Kreikan sijaishallitsijan epävakaassa tilanteessa marras–joulukuussa 1920.



Takaisin pääsivulle »


Hiekan taidemuseo
Pirkankatu 6, 33210 Tampere, puh. 050 523 7251, 045 263 0028